Sadun treenipäiväkirja

[Fiona]

Tähän laitetaan joskus Sadusta juttua ; )

[Fiona]

25.10.09 - Muutto! -

Haflingertamma katseli minua uteliaasti. Se haisteli olkapäätäni, ja hirnahti sitten kimeästi. Taputin sitä kaulalle ja astuin ulos trailerin pienestä sivuovesta.
- Valmista! Huikkasin Hannekselle, joka avasi sitten ronskina miehenä trailerin takarampin. Kristell odotteli ulkona pidellen juuri hetki sitten tullutta Riiviötä. Shinqua oli ollut niin kiltti, että oli tuonut Riiviön meille. En olisi kerennyt millään saamaan kahta ponia samaan aikaan tallille.
- Heippa Riiviö! Olipas mulla suo ikävä, mutta nyt voidaan olla enemmän yhdessä, kun muutit tänne, ouhelin ponille ja hymyilin kristelille, joka piteli ruunaa aisoissa, jotta se ei olisi lähtenyt ihan taivaan tuuliin.
- Oukki doukki, valmista, Hannes sanoi minulle ja avasi sivu oven jotta pääsin traileriin takaisin ottamaan Satua irti.
- Hieno tyttö sanoin sille ja irroitin riimunnarun puomista. Lähdin sitten peruuttamaan tamman kanssa ulos päin. Se heilautti päätään ja tuli alas rampista nopeasti.
- Ulkona! sanoin ja katsoin kuinka tamma katseli tallin pihapiiriä ja Riiviötä.
- Olette Riiviön kanssa sellaisia kohtalon tovereita! Nauroin. - Samaan aikaa muutitte.

Pietu laukkasi tarhassaan katsellen Satua, jota talutin tallin ympäri menevää tietä pitkin, kuin esitellen sille paikkoja. Välillä ori hirnui ja hörisi, pärski ja pörisi. Satua kun ei näyttänyt hirveästi kiinnostavan. Joskus se vain vastasi hörähdyksellä.
- Mieletöntä! Nyt me voidaan ratsastaa kaksin kunnolla, Kristell sanoi ja talutti Riiviötä rinnallamme. Olimme jo pienen lammen kohdalla ja päätimme käydä sen rannassa.
- Jep. Voit ratsastaa Satua mieles mukaanm kunhan et ratsasta sitä kuoliaaks! vastasin ja nauroimme.
- En en, muttaa.. missäs Rimpe muuten on? Eiks sen pitäny tulla tänne ööhh.. nyt tai jo?
Kurkkasin kelloani ja huomasin kellon olevan jo yli puoli kaksi.
- Hmm.. Kyllä kai, mutta nyt meidän pitää kyllä mennä tuonne tallille, kun Riku tuodaan kohta, sanon ja lähdemme tallia kohti.


Talutimme hevoset uusiin karsinoihinsa. Ne alkoivat heti tutkia kotejaan ja hirnahtivat meille, kun lähdimme ulos päin. Saavuimme juuri oikeaan aikaan. Tallille päin ajoi suuri musta maasturi ja perässä keikku tummansininen traileri. Auto pysähtyi eteemme ja kuljettajan puolelta ulos hyppäsi tummatukkainen mies.
- Sea Glitter? mies kysyi.
- Jep. Rikua tuotte varmaan? Kysyin ja samalla autosta nousee vaalea tyttö. - Roosa! Huikkaan tytölle.
- Moikka Fiona! Roosa tulee luoksemme ja kättelee Hannesta ja Kristelliä esittäytyen. Molemmat tekevät samoin. - Mennääs hakeen se Riku tuolta, Roosa sanoo ja viittoo traileria. Avaamme sivuoven ja shetlanninponi ori katsahtaa meitä.
- Heippa poika! Tervetuloa tänne meille, sanon sille, astun traileriin ja taputan ponia. Ramppi avataan takaa ja tulen ulos trailerista. Roosa irroittaa riimunnarun puomista ja taluttaa Rikun oppineesti ulos. Ori katsahtaa meitä kaikkia ja tallia.
- Hmm.. viedäänkös poika talliin? Roosa kysyi ja lähdimmekin sitten talliin.

Tallissa oli lämpimämpi kuin ulkona. Roosa taluttaa Rikun sille varattuun karsinaan ja irroittaa riimunnarun. Tulen kanssa karsinaan ja alamme riisua kuljetussuojia ja loimea orin päältä. Juttelemma samalla Rikusta ja Sea Glitteristä.
Roosa kantaa Rikun varusteet sisälle ja Hannes raahaa kärrytkin varastoon. Esittelen tallia nopeasti Roosalle ja kerron mistä kaikki me tallilaiset tavoittaa jos on asiaa. Kerroin myös Rikun tarhapaikan mahdollisia käyntejä varten. Kohta auto ajoikin pois tallipihasta.

Kävin viellä vilkaisemassa Rikua ja lähdimme sitten ostamaan Pietulla uutta satulahuopaa, kun se oli mennyt rikki.
- Haluun Pietulla sellasen tummansinisen, jossa lukee pietu! sanon Kristellille, joka jää hoitamaan hevosia. Hän nauraa ja sanoo heipat, kun hyppään omaan mustaan rav-4:oseeni ja ajan kaupoille.